Metsästin sen alun perin käsiini koon takia, sillä olin vihastunut huimaan litrahintaeroon pienempiin purnukoihin verrattuna kuten esimerkiksi 30 tai 50 millilitran voiteet, mutta ainetta käyttää sitten ikuisuuksia ja eihän se olekaan mahdollista kuin juuri parabeenien takia, halpoja säilöntäaineita kun ovat (viis siitä että ne on kytketty hormonitoimintaa häiritseviin prosesseihin).

Nyt minulla on pari viikkoa ollut käytössä Weledan Almond Sensitive Skin Soothing Facial Lotion (Skin Deep nolla pistettä), joka on ängetty 30 ml pulloon ja josta tästä syystä tulee maksamaan maltaita. Aineena se on ihan mukava ja pullon koko on erinomainen reissun päällä, mutta arkikäytössä kosteusvoide on aivan liian kallis. Jo nyt vaikuttaa nimittäin siltä että olen käyttänyt ehkä viidesosan sisällöstä. Huhhuh.

Olen lukenut mielenkiintoisia vinkkejä kasvojen kosteuttamisesta meikinpoiston ja pesun yhteydessä eli taidankin metsästää jonkun keittiöreseptin tähänkin tarkoitukseen. Tällä hetkellä poistan nimittäin sotanaamion Vichyn Pureté Thermale-puhdistusmaidolla kuivalle iholle, jossa – OHO! – on melko samanlaisia ainesosia kuin shampoossani (siis muun muassa syöpään kytkettyjä) ja apteekit kehtaavat edelleen myydä sitä. Silmänikään eivät pidä siitä sillä seuraavana aamuna iho koko silmäseudulla on hieman turvonnut, mikä ei tapahdu meikittöminä iltoina. Pysykää aalloilla!

• Aqua
• Sodium laureth sulfate, piste 4
• Decyl glucoside
• PEG-200 hydrogenated glyceryl palmitate, piste 4 tai 6 riippuen käyttömäärästä
• Cocamidopropyl hydroxysultaine
• PEG-7 glyceryl cocoate, piste 4 tai 8
• Glycol distearate, piste 1
• Propylene glycol, piste 4
• Coco-glucoside
• Glyceryl oleate, piste 1
• Glyceryl stearate, piste 4 tai 6
• Sodium chloride
• 5-Bromo-5-nitro-1,3-dioxane, piste 8

Ainesosan korkea pistemäärä tarkoittaa sitä että se on kytketty useampaan epäterveelliseen mekanismiin eli alhainen pistemäärä voi tarkoittaa myös “pelkästään” syöpään kytketty.

Vai ihan herkälle iholle ja Allergia- ja astmaliiton yhteistyössä? Joo, veikkaisin ettei tätä ihan tulevaisuudessa osteta kun nykyinen purnukka on tyhjä. Olen lukenut mielenkiintoisista terveellisistä vaihtoehdoista pitää kehoaan puhtaana mutten ole vielä päättänyt minkä tuotteen koekaniiniksi ryhtyisin joten se sitten selviää kun kirjoitan seuraavan kerran kehosta ja suihkusta.

Mitä minä siis olen tähän asti, myös tietoisesti, syöttänyt keholleni? Kemikaaleja jotka on yhdistetty seuraaviin:

• Developmental/reproductive toxicity
• Allergies/immunotoxicity
• Use restrictions
• Other concerns for ingredients used in this product:
  • Neurotoxicity
  • Endocrine disruption
  • Persistence and bioaccumulation
  • Organ system toxicity (non-reproductive)
  • Miscellaneous
  • Multiple, additive exposure sources
  • Irritation (skin, eyes, or lungs)
  • Enhanced skin absorption
  • Contamination concerns
  • Biochemical or cellular level changes

All Soft Shampoo, Redken, sisältää:

• Aqua/water
• Sodium laureth sulfate
• Dimethicone
• Disodium cocoamphodiacetate
• Sodium chloride
• Cetyl alcohol
• Hydroxystearyl cetyl ether
• Hexylene glycol
• Parfum/fragrance
• Cocamide mipa
• Benzoic acid
• Salicylic acid
• Propylene glycol
• Guar hydroxypropyltrimonium chloride
• Carbomer
• PPG-5-ceteth-20
• Citric acid
• Methylparaben
• Sodium citrate
• Disodium EDTA
• Oleth-10
• Disodium cocoamphodipropionate
• Lecithin
• Olea europaea oil/Olive fruit oil
• Camelina sativa oil/Camelina sativa seed oil
• Persea gratissima oil/Avocado oil
• Butylparaben
• Ethylparaben
• Silk amino acids
• Isobutylparaben
• Propylparaben
• Wheat amino acids
• Hydrolyzed soy protein
• Benzyl alcohol
• Methyl cocoate
• Sodium cocoate
• Sodium hydroxide
• CI 15510/Orange 4
• CI 17200/Red 33 (D31558/2)

“Hoito”aine sisältää suunnilleen samoja inhottavuuksia. Olen kamppaillut kahden leirin välillä, sillä minusta tuntuu tosiaan siltä kuin ne olisivat jollain tavalla vastakkain, siis a) miten terveellisiä tai epäterveellisiä tuotteita keholleni syötän ja b) mikä on tuotteiden elinkaari eli paljonko hallaa ne aiheuttavat ympäristölle. Ihan kuin minä vastaan maapallo on jollain lailla edes mahdollista; olenhan minä osa tätä ekosysteemiä. Nyt olen päätynyt siihen että priorisoin kemikaalimäärää ennen ympäristöhaittoja eli jos joku tuote tulee kauempaa kotiini niin olkoon tämä sitten se eettinen hinta jonka joudun maksamaan. Jos pystyn ja jaksan itse tekemään vastaavia tuotteita niin tulen tekemään ne omassa keittiössä tai kylpyhuoneessa, tietenkin niin epäkemiallisista ainesosista kuin vain mahdollista, luomutuotteita suosien.

Seuraavan kerran kun kirjoitan hiuksista tulen kertomaan valitsemastani erittäin “kiinnostavasta” shampoosta eli ruokasoodasta. Ensin käytän kuitenkin viimeisetkin kauhunrippeet shampoostani ja hoitoaineestani loppuun. Ruokasooda on emäksistä eli vaatii hapon pH-alentajaksi mistä syystä olen valinnut omenaviinietikan hoitoaineeksi. Saa nähdä miten käy, mutta juuri nyt olen ainakin melko innoissani tästä kokkausprojektista!

Namaste Yoga

Sain eräältä ystävältä vinkin tästä videosta sillä jostain ihmeen syystä käsitykseni on pitkään ollut että jooga on yhtä kuin tasapainottelua mahdottomissa asennoissa. Olen kuullut paljon hyvää Hatha joogasta ja vaikka Pilates onkin erittäin mukavaa taidan jossain vaiheessa kokeilla joogaa. Koulu- tai työpäivinä aamutouhuni ovat yleensä sen verran kaoottiset että kymmenen minuutin keskittyminen ja rauhallinen herääminen uuteen päivään kuulostaa erittäin puoleensavetävältä. Harrastatteko joogaa ja minkälaista? Mitkä ovat tähänastiset mietiskelyt?