Ympäristömerkit 3 – Kosmetiikka
Vuorossa ovat kosmeettisissa ja henkilökohtaiseen hygieniaan littyvissä tuotteissa esiintyvät merkit. Kukaan ei tällä hetkellä pysty varmuudella eikä yksiselitteisesti sanomaan mistä syystä nuorehkot naiset ja miehet joutuvat yhä useammin hakemaan apua tullakseen raskaaksi, enkä itsekään väitä tässä yhtään mitään, vaan kehotan vain itsenäiseen ajatteluun. Ihmisen hedelmällisyys on muutenkin hyvin alhainen verrattuna moneen muuhun nisäkkääseen, joten kun kuulee hormonitoimintaa häiritsevistä aineista, joita sullomme kehollemme ja kehoomme päivittäin, ainakin omassa mielessäni herää ajatus määrän pienentämisestä siinä missä luulen pystyväni tähän – kosmetiikassa ja ruoassa mainitakseni pari ilmiselvää kohtaa.
Cosmetics Info anta yksityiskohtaisen selityksen suurin piirtein kaikista kosmeettisissa tuotteissa sisältyvistä aineista, niiden funktiosta aineessa ja toiminnasta kehossa.
Skin Deep, Environmental Working Group-järjestön ylläpitämä tietokanta kosmeettisten tuotteiden vaarallisuudesta kuluttajalle, on järkyttävä kokemus. Tulos ilmoitetaan siten että tietty tuote sijoitetaan yhteen kolmesta ryhmästä 1-10 vaarallisuusasteikolla; “0-2 low hazard”, “3-6 moderate hazard” ja “7-10 high hazard”. Saattaahan olla että siinä on hieman lyöty yli, mutta kuten eräs orgaanisten tuotteiden kauppias totesi, “Shampoossa on oltava paljon suurempi määrä parabeenejä jotta se säilyisi kuten pitää, mutta ajattele paljonko joudut lyhyenkin pesun aikana kosketuksiin niin korkeiden pitoisuuksien kanssa käsien kautta”, kun itse olin ajatellut että hiuksethan eivät ime niitä parabeenejä samalla tavalla kuin päänahka, joten jos pesu on lyhyt ehkä pärjää. Tällä hetkellä käyttämäni Redkenin shampoo sijoittuu vaarallisimpaan luokkaan. Niinpä… Kylppärikaappini vihertyy nyt.
.
Olen kirjoittanut tämän tekstin muualla netissä eikä aikani valitettavasti riitä sen kääntämiseen, joten laitan sen englanniksi. Jos jokin asia jää epäselväksi, kysykää ihmeessä ja vastaan niin hyvin kuin osaan.
Endocrine disruptors in cosmetics
Since “The Rough Guide to Ethical Living” by Duncan Clark doesn’t cover chemicals in the cosmetics, I’ve decided to dig deeper somewhere else. Up until now I’ve found a rather interesting, but also shocking, list at Forbrugerrådet (The Danish Consumer Council), containing 17 chemicals frequently occurring in all kinds of cosmetics that disrupt hormonal balances (endocrine disruptors). It’s based on a longer list of 553 chemicals, but those 17 substances are to be found in cosmetics. The original study was commissioned by the European Commission and performed by the Danish DHI Water & Environment, and you can find it here.
In cosmetics in general – name and function:
- 4,4’Dihydroxy-biphenyl (Dihydroxybiphenyl); bleaching, skin protection
- BHA or tert. Butylhydroxyanisol; antioxidant
- Boric acid; antimicrobial
- Butylparaben; preservative
- Cyclotetrasiloxane; hair and skin care
- Diethyl phthalate (DEP); denaturation
- Ethylparaben; preservative
- Methylparaben; preservative
- PCA or Hydroxycinnamic acid; skin care
- Propylparaben; preservative
In hair-colouring products – name and function:
- Resorcinol; colouring substance
In sunscreens and anti-wrinkle products – name and function:
- 3-Benzylidene camphor; UV filter
- 4-Methylbenzylidene camphor; UV filter
- 4,4’-Dihydroxy-benzophenone; UV filter
- Benzophenone-1; UV filter
- Benzophenone-2; UV filter
- Ethylhexyl methoxycinnamate or Octyl methoxycinnamate; UV filter
At Forbrugerrådet you can see a growing list of products that consumers have reported to contain one or several of the afore-mentioned chemicals and “it ain’t pretty”… Blargh actually. Even if it’s in Danish, brands are global and both product names and chemicals contained are often in English, so please don’t let it stop you from using this very important information. By the way, “Udfase?” refers to phasing out of substances/products or not; “Ja” means yes, “Nej” means no and “Afventer svar” means waiting for reply from the manufacturer.
Note that for instance products from The Body Shop contain these chemicals. In my opinion, this is a fine example of the dilemma that the consumer is faced with every day – what products are both safe, environmentally friendly, produced while respecting the employees and causing no harm to animals? In addition, the product should do a nice job of keeping skin and hair from drying out completely while cleaning and “enhancing” them as well.
.
Kosmeettisissä ja hygieniatuotteissa esiintyvät merkit
Viranomaisten valvomat (Suomen Standardisoimisliitto SFS ry): Pohjoismainen Joutsen ja EU-kukka
Ranskalaiset EcoCert ja Cosmebion biomerkki (heillä on myös Eco-merkki) sekä saksalaiset BDIH, NaTrue ja Naturland
Englantilainen Soil Association, italialainen AIAB ja ruotsalainen Bra Miljöval
Amerikkalainen USDA sekä australialaiset ACO ja NASAA
Allergialiitot: Suomalainen Allergia- ja Astmaliitto sekä tanskalainen Astma-Allergi Forbundet
Eläimillä testaus: BUAV:in Go Cruelty Free (eli Leaping Bunny) merkki
Mitä merkki kertoo? Vaatimukset sisällöstä, orgaanisuudesta ja niin edelleen vaihtelee suuresti joten on tutustuttava erikseen joka merkkiin (joo, tiedän, syvä huokaus). Erityisesti on huomattava että joidenkin merkkien kohdalla vesi voidaan lukea orgaaniseksi ainesosaksi, kun puolestaan toiset merkit eivät salli tätä. Monet tuotteet sisältävät paljon vettä eli tästä syystä orgaanisten ainesosien osuus tuotteesta saattaa vaihdella suuresti. Myös sallitut synteettiset ainesosat vaihtelevat merkistä merkkiin ja vain lukemalla näiden kotisivuja voi saada selville yksityiskohtaiset vaatimukset.
Allergiasta. Jotkut valmistajat väittävät etteivät parfyymiaineet eteerisistä öljyistä olisi yhtä allergiaa aiheuttavia kuin synteettiset parfyymiaineet, mutta mikään tutkimus ei osoita tämän olevan totta. Jos haluaa olla aivan varma ettei altista itseään allergialle on käytettävä parfyymittömiä tuotteita. Allergialiitot tekevät yleensä yhteistyötä tiettyjen valmistajien kanssa, jolloin heidän omat merkkinsä esiintyvät tuotteen kyljessä.
Apteekki ja puhtaat tuotteet. Huomaa ettei apteekista ostettu tuote takaa yhtään mitään. Apteekki myy lääkkeitä sekä valtavan määrän oheistuotteita, joista osa on kauneutta “ehostavia”, mutta kun lukee kyljestä mitä ne sisältävät esiintyy suuressa osassa esimerkiksi juuri parabeenejä.
INCI-systeemi. International Nomenclature of Cosmetic Ingredients-nimet (kosmetiikan raaka-aineiden kansainvälinen nimikkeistö) ovat tuoteluettelossa englanniksi (tai latinaksi mikäli ainesosa on kasviperäinen) ja väriaineet ilmoitetaan CI-koodilla (Color Index).
Tässä ei voi muuta kuin luottaa omaan tietoon ja pitää kännykässä, iPodissa (esim. ilmainen FileMaker taitaa toimia hyvin tässä tarkoituksessa, en tosin itse ole vielä tutustunut siihen tarkemmin) tai vastaavassa lista joka on helposti muokattavissa.
* * *
Linkit:
- Eettinen Valinta, kosmetiikasta
- The Little Book of Cruelty Free 2010, BUAV:in julkaisema pdf-lista (ei ota kantaa muuhun kuin eläintestaukseen)
* * *
- Ympäristömerkit 1
- Ympäristömerkit 2 – Ympäristömerkit ja luomumerkit
- Ympäristömerkit 4 – Energiamerkit
- Ympäristömerkit 5 – Kierrätys- ja keräysmerkit
- Ympäristömerkit 6 – Tekstiilit
- Ympäristömerkit 7 – Puutuotteet
- Ympäristömerkit 8 – Kalatuotteet
- Ympäristömerkit 9 – Reilu kauppa
- Ympäristömerkit 10 – Muut
